Isoin remppa ohi

Te tiedätte ovelta ovelle kulkevat kauppiaat? No meilläkin kävi semmoisia. Monesta eri firmasta. Suurin osa oli valmiita tekemään katto ja ikkunaremontista tarjouksen "kun mies on kotona". Joopa joo ja heippa. Jos ei pysty tarjousta jättämään ennen miehen paikalla oloa niin ei tarvi vaivautua ollenkaan. Luuletteko, että me päätetään heti? 

Eräs päivä tänne tuli nuorimies kyselemään ollaanko mietitty kattoremonttia? No ollaanko?? Ei muuta ole pyörinytkään mielessä :D Haluaisitko, jos lasken tarjouksen? -Ei mulla ole mies kotona. *hämmentyneitä katseita puolin ja toisin* Jos mä nyt kiipeen katolle mittaamaan niin voin heti jättää tarjouksen. -Aijaa, no kiipeä vaan. Putoaminen on kiellettyä meillä. 

Mies tuli katolta ja totesi, että heiltä saa ikkunoitaki ja osoitti mun rakkaita (haljenneita laseja ja läpi lahonneita pokia) ikkunoita. Sanoin, ettei heillä ole semmoisia mitkä minä haluan. Haluan tuommoiset vanhantyyliset mitkä nytkin on (3 osaiset). Mies katsoi (taas hämmentyneesti), että on meillä tommoisia. -Aijaa! Noh mitähän ne maksaisi?

 Lopputulema on alla olevissa kuvissa. 

Uusi katto on ruukin vaaleanharmaa saumapeltikatto (tietenkin) joka asennuksineen romujen siivoamiseen asti oli alle 15000. Kattopinta-ala 124m2. Ei halpa, mutta joskus tulee päivä, kun ei enää itse jaksa. Asentajat oli suomalaisia nuoriamiehiä joilla omat lapset elätettävänä ja vanhat talot rempattavana. Alle viikko meni ja aivan huippuhyvä tiimi oli. Firmana 10-katto. 

Samaan pakettiin laitettiin tosiaan ne ikkunatkin. Ei mitään standardikokoa ja piti olla just eikä melkeen samanlaiset mitkä tässä olikin, sälekaihtimilla tietty. Uudet ikkunat alakertaan maksoi reilu 6000. Juu juu, ite olisin tehnyt halvemmalla virosta ostetuilla ikkunoilla. Heh heh! 

Suomalaiset asentajat tuli aamu 8.00 ja ikkunat oli vaihdettu ja listoitettu sisältäpäin 12 mennessä! Ulkohommissa meni toinen mokoma pellityksiin, listoituksiin jne... Ja saman firman tiimi-ikkunat! 

Me ollaan niin tyytyväisiä, että suositellaan tätä kaikille ehdottomasti. Joskus sitä vaan on parempi maksaa jollekin toiselle ja saada asiat loppuun asti kerralla. Vielä on ulkoverhous vaiheessa. Maalauskin on aloitettu. Talosta tulee keltainen. 

Vanha katto

Eteisen kimppuun sorkkaraudalla

Kun olin maalannut eteisen katon ja ostanut parilla sadalla eurolla tapettia siihen niin päätettiinkin ihan yllättäen, että tehdäänkin vähän isompi muutos.

Kylmäveranta joka oli muutettu puolilämpimäksi sai kyytiä. Verantaa laajennettiin ja sisäeteisestä tehtiin kulkuväylä uuteen "pikkueteiseen" jota kautta pääsee vanhalle verannalle eli tulevaan kylpyhuoneeseen ja saunaan!

Suurin muutos oli rappusten siirtäminen. Yläkertaan kuljettiin verannan kautta. Verrannalla oli 3 ovea, yksi ulos, yksi ylös ja yksi keskikerrokseen. En ole raaskinut siirtää pieniä poikia yläkertaan nukkumaan, koska joutuvat yöllä kulkemaan kylmän verrannan kautta eikä äänetkää kuuluneet. Nyt on se murhe vähemmän ja pienet pojat saavat varmaan jo loppuvuodesta oman huoneen yläkerrasta.

Ei ole vielä valmis, mutta väliaika kuvia isosta muutoksesta on tässä.

 

Eteisen kimppuun!
Tuo eteinen on ollut alkuperäisissä väreissään tähän asti. Onhan se hirveen ruma, mutta on ollut niin paljon muuta mihin keskittyä. Tänään sitten otin työkseni alkaa keltaista kattoa maalaamaan. Ensi pesin katon ja eikun maalia pintaan. Siitä tuli aika ihanan puhtaan näköinen.

Tarkoitukseni on vielä maalata seinät. Vihreälle osuudelle pohjamaali ja siihen tulee tapetti päälle. Lautaseinä saa jäädä semmoiseksi.

Vielä kuva pihasta, kun huomasin miten ihanaa oli seistä hiekalla koiria ulkoiluttamassa eikä mudassa! Tämä pihan laittaminen oli paras idea ikinä mitä ei kesällä vielä osannut samalla tavalla arvostaa. Nyt kun lumet sulaa ja vettä sataa niin olen kyllä tosi tyytyväinen :)

Vähän sieltä ja vähän tuolta

Kun tekee "pikkuhiljaa valmiiksi" on todellisuus sitä, että joka toinen paikka repsottaa vanhuuttaan ja jokatoinen taas kiiltää uutuuttaan. Vähän vanhaa ja jotain uutta vai miten se meni...
Mä en ole ihminen joka kestää keskeneräisyyttä. Onkin ollut aikamoinen opettelu, kun rintamamiestalooni hurahdin ja "pikkuhiljaa valmiiksi" päätettiin.

Ulkoverhous odottaa edelleen lisää paneelia eli kevääseen siirtyy. Verannanpuoli taas sai uuden ilmeen kalusteiden myötä. Verannalle saatiin vihdoinkin kattopanelit sekä lattiamatto. Kyllä muovimattoa. Koirien takia. Se on ihan siistiä mattoa ei siinä mitään.
 Eilen sitten vetelin pikkasen maalia seiniin. Heh, olisi ollut helpompaa maalata ensin ja sitten kasata loput, mutta kun ei kyennyt. Mä olen aika kurkkua täynnä maalaamista ja välttelen sitä mahdollisimman pitkään ;)

Eteisessä on kuivauskaappi (pirun kallis käyttää, mutta suurperheessä jossa vedessä, lumessa, loskassa möyrijöitä riittää niin mii laik <3 ) sekä ikeasta ostettu liukuovikaappi jossa peiliovi. Ihan perussetti, mutta kelpaa. Ihanan valoisa ja järkevä siitä tuli. Pikkuhiljaa kaamosmasennuksen seasta sitä intoutuu muihinkin puuhiin. Taidankin iltapuhtina maalata keittiön puolipanelin ;)

Ulkoverhousta

Aloiteltiin tuossa jo aikaisemmin ulkoverhouksen laittamista. Tarkoitus saada tämä seinä valmiiksi lähiaikoina, ennen talvea. Seuraavat seinät jatketaan ensi keväänä. Tuo pellon puoleinen pääty jätetään varmaan viimeiseksi. Meillä, kun on hieman muutos suunnitelmia sen seinän suhteen ;)

Minä vaadin leveämpää paneelia. Pikkasen kalliimpaa, mutta kannatti. Eikö? ;)

Tämä onkin ensimmäinen julkinen kuva tuosta talon julkisivusta. Se on karmaiseva. Ei ole kauaa :)

 

Siitä tulee ihana! Vaatii vielä hieman mielikuvitusta. Kohta kohta...

 

Seuraava urakka puolitiessä

Viemärinputkien vaihdon jälkeen siirryttiin sadevesikaivojen asennukseen. Piha on vanhaa savimaata ja siltä piha näyttääkin aina sateen jälkeen. Viime talvi oli niin kamala, että päätettiin asialle tehdä jotain. Nimittäin monta koiraa ja monta lasta sekä savinen piha ei ole mun lempiyhdistelmä. Tuskin kenenkään...

Projekti jäi eilen illalla soranlevitystä vailla sillä kello liikkui nopeempaa kuin hiekka ja oli ajateltava naapurustoakin. Soran levitys jatkuu ja sitä tilataan vielä kuormallinen lisää.
Tässä kuvia vaiheesta.

Huh, ohi on!
Tänään vaihdettiin kahden sakokaivon välinen putki. Yllätys oli, että siinä vaiheessa, kun suurin osa oli kaivettu esille niin kaivurinkauha osui kolmanteen kaivoon jonka olemassaolosta ei ollut mitään tietoa! Onneksi sillä ei periaatteessa ole mitään väliä koska kunnan viemäristöön nuo kaikki menee. Mutta olihan yllätys, kun kaivurikuski tulee kysymään, että tiesittekö kolmannesta kaivosta. Ei tiedetty ei...
Tässä siis opiksi muillekin, että siellä maan sisällä voi olla mitä vain jemmassa
Nyt on uudet putket joten toivottavasti ei taas tarvi 60 vuoteen mitään tehdä sille osalle pihaa :)

Ensin tilattiin hiekat, tässä "pohjahiekka".

Onni on maanviljelijäveli jolta löytyy tarvittavia koneita.